30.8.2019 eka viikko ja ekat hyppytreenit

Eka viikko on lähtenyt hyvin käyntiin ja ensimmäiset hyppytreenitkin on takanapäin!

Tiistaina koko kolmikko pääsi tutustumaan maastoon Jonnan (Catani, hyvä haltiatar, joka on auttanut minua kaikessa järjestelyissä täällä) opastuksella. Käytiin kiertämässä pidempi lenkki, vähän "höntsäiltiin" samassa (höntsäily= humputteluravia). Hepat tuntui ihan freshiltä, eikä murheita ollut. Keskiviikon focuksena oli sitten ekat hyppytreenit. Jaettiin valkkakerrat tämän viikon päiville niin että Roope ja Tytti hyppäsivät keskiviikkona ja Justina torstaina. Ajatuksena oli tälle viikolle ottaa vähän fiilistä miltä hevoset tuntuu hypyissä viime viikon hoidon jälkeen. 

Hyppytreenit aloitettiin sileätyöskentelyllä. Roope oli ensimmäisenä vuorossa, ja sen kanssa keskityttiin tahtiin ja tempoon sekä suoruuteen. Roppe on isoliikkeinen hevonen, jota ei saa lähteä liikkeessä jahtaamaan, jolloin se tulisi muuten kiireiseksi, eikä kantaisi tällöin itseään oikein. Ihan simppeleitä tehtäviä; ympyrät kulmiin ja avotaivutusta pitkillä sivuilla. Roope tuntui hiukan vinolta, se pullasi aavistuksen etuosallaan vasemmalle. Siitä sain pitää tarkkaa huolta että se pysyi suorana; en jäänyt puristamaan ja kantamaan sitä vasemmalla pohkeella, vaan annoin impulseja vasemmalla pohkeella, sekä pidin tuen ulko-ohjalla ja pohkeella. Testasimme myös hiukan keskiravia, jotta sama tahti ja rauha säilyi, vaikka pyydettiin sitä lähtemään jalasta eteenpäin. Laukassa tehtiin vain lämmittelyä; ympyröitä ja laukkaamista suoraan hiukan uran sisäpuolella. Hypyt aloitettiin pienellä pystyllä. Siinä muutamia kertoja molempiin suuntiin, niin että saatiin käsitys Roopen tämänpäiväisestä "focuksesta". Itse estetehtävät aloitettiin pienellä jumppatyyppisellä tehtäväsarjalla. Kavaletti - 2 laukkaa - kavaletti - 1 laukka - puomi - innari - okseri. Välejä en itse käynyt mittaamassa, mutta luulen että molempiin väleihin 10-11m. Siinä keskityttiin suoruuteen, ja oltiin hiljaa väleissä jotta hevonen saa rauhan tehdä hyppyään. Se onnistui aika kivasti, vaikka ukkeli oli aika innoissaan esteistä! (mikä on ehdottoman hyvä juttu!). Lopuksi tultiin muutaman kerran rata läpi hiukan matalemmilla esteillä. Siinä keskityttiin taas tasapainoon ja hyvään laukan rytmiin ilman että laukka menee kiireiseksi. Roope oli kaikenkaikkiaan tänään semihyvä, ei ehkä ihan sitä parasta rentoa itseään, muttei missään nimessä huono.

Tytillä aloitettiin ihan samoilla tehtävillä. Sen kanssa keskityttiin vielä enemmän suoruuteen, sekä siihen että se malttaisi odottaa ja kantaa itseään laukassa. Tytin heikkous on vielä voimanpuute, sekä reagiodessaan se lähtee helposti juoksemaan. Alun jumppatehtävä sujui oikein hyvin. Tytti on todella esteälykäs hevonen. Se haluaa olla varovainen, ja eritysesti alkuun kun se vielä jaksaa kantaa itseään, se ei halua koskea puomeihin. Loppuun tehtiin vielä pari rundia rataa pienillä esteillä. Eka rundilla jätin Tyttiä hiukan liian yksin kaarteisiin, jolloin se ei ollut niin tasapainossa lähestyessä esteitä, jolloinka taas se lähti helposti liian kaukaa hyppyihin. Toisella rundilla pidin sen paljon enemmän paketissa esteiden välissä. Jouduin jopa hiukan rutistamaan sitä enemmän pohkeen ja ohjan väliin, ikäänkuin auttamaan jotta se löytäisi paremman balanssin esteelle. Tämä tuotti tulosta, ja pääsinkin loppurataa kohden jo enemmän hellittämään ja Tytti ymmärsi jäädä siihen tasapainoon "omilla aivoillaan ja jaloillaan" !

Justina sitten pääsikin tänään kevyelle läpiridaukselle. Ridasin sen normaalilla hyppykuolaimella, Neue Schulen pelhamilla, jossa on turtle tactio suuosa. Justina on kropastaan vähän perusjäykkä, se onkin meidän sisäpiireissä lempinimeltään Käpylehmä =D Hyvä alkuverryttely on sille tärkeää, sekä viikottainen useampi läpiratsastus. Justina tuntuu myös hevoselta joka helposti turtuu samaan kuolaimeen. Haluan sen omaan käteen edestä irtonaiseksi, jolloinka se kantaa itseään paremmin. Täten kokeilinkin sille nyt samalla ratsastuskerralla toista kuolainta, suoraa kumipelhamia jossa on rauta sisällä (jäykistää kumin). Sillä pidätteet eivät kuitenkaan menneet oikealla tavalla läpi, vaan se lyheni ainoastaan kaulasta. Joten summasummarun: mennään vielä tämänhetkisellä turtle taction pelhamilla toistaiseksi!

           

Tytti keskiviikkona                 Roope rataharkassa              Justina Adin tarkkojen silmien alla

Keskiviikkona sitten iltapuhtina oli vielä Roopen klippaus. Kaikki pois ja nakuksi. Ainoastaan turpakarvoihin sekä korvien sisäpuoli karvoihin me ei koskettu, niiden ajelemisesta voi tulla FEIltä sanktiot. Roope oli hiukan ärtynyt klippauksessa, koska täällä on helvetissä syntyneitä pistokärpäsiä, eli kärpäsen ja paarman sekoituksia! Horror!! Ja Roopen otsikostakin paljastui joku vanha arpi, meillä on siis jonkin sortin Harry Potter tallissa.. No, siihen kasvaa karvat joskus. Kokeillaan siihen Kevin Bacon'sia (kaviorasvaa), joku viisas joskus sanoi että sen kanssa saattaa kasvaa karvat nopeammin takaisin.

      

Ropsukan klippaus, a'la Heidi

Torstaina olikin sitten luvassa Justinan hyppytreeni. Aloitettiin samalla tavalla kuin Roopen ja Tytin kanssa. Suoruus oli asia numero 1. Aloitettiin sillä samalla jumppatehtävällä, ja Justina tuntui todella hyvältä! Siinä oli takaisin se terävyys ja irtonaisuus, mikä Breedersissä oli hukassa. Se oli jopa hiukan villi, mikä on tietysti mukava merkki nuorissa hevosissa =) Loppuun me tehtiin muutama rundi rataa, jossa keskityttiin laukan rytmiin. Ad halusi että se säilyttää rauhan hypyissä, mä istun hiljaa ja annan hevosen tehdä hypyt. Justina parani hyppy hypyltä, olen todella iloinen että Justina oli näin hyvä! Ad tykkäsi myös Justinasta todella paljon, se kehui sen asennetta työntekoon sekä varovaisuutta.

No sitten, Tytti ja Roope pääsi tänään maastoilemaan. Ensinnäkin me käytiin hakemassa gastrogardia lisää (loppui tiistaina). Mm. Roope on antanut pieniä merkkejä, se on ollut hiukan ärtyisä. On todella tärkeää tuntea oma hevonen, ja seurata niitä pieniäkin signaaleja mitä ne antaa, että kaikki on kunnossa jottei ongelmat kasva liian suureksi. Roope mm. on hiukan ollut ärtyisä kun sitä harjaa vatsan alta, sekä satulavyön kiristyksessä se on levoton. Täten me saatiin gastrot ennen maastolenkkejä, annettiin Roopelle hiukan ennen ratsastusta (tyhjään vatsaan!). Roope tuntui maastossa todella hyvältä! Se oli huomattavasti levollisempi, suorempi ja tyytyväisempi. Maastolenkin focuksena oli saada hepat rennoiksi ja tyytyväisiksi, tehtiin pitkiä pätkiä kävelyä jossa ne sai vain rentoutua. Pienet pätkät ravia ja laukkaa, niin että sain ne ratsastettua pyöreäksi eteen ja alas. Roopen kanssa myös kokeilin uutta juttua, lyhensin reiällä jalustimia. Sain paljon minun oman kropan paljon parempaan balanssiin, ylävartalon vakaammaksi. Kuin ajatus siitä, että jos hevonen yhtäkkiä häviäsi alta (like "phuff"), niin tipahtaisinkin jaloilleni alas! Kokeilen nyt siis ridata reiän lyhkäsemmillä jalustimilla, alku ainakin tuntui lupaavalta. Minun satuloissani on Amerigon omat jalustinhihnat jo siitä syystä, että Amerion satuloissa on rasvanahka.Tällöin satulan nahka kestää pidempään käyttöä, kun siinä on pehmeät omat hihnat. Amerigon jalustinhihnoissa on myös lyhkäsemmillä väleillä reiät (n. 2cm), jolloinka säädöt saa paremmin sopiviksi ja välivaihtoehtoja on paljon!

Maastossa myös Tytti tuntui pirteältä ja hyvältä. Olen nyt pitänyt pienen "gramaanikuurin" sen kanssa. Normaalisti en kovin helposti laita nuorille hevosille gramaaneja, koska niiden kanssa on vaarana se, että ne alkavat kulkea vääränlaisella tuntumalla, eivätkä kanna itseään oikein. Tytillä ne ovat siksi, koska se on iso ja loppupeleissä aika vahva hevonen. Se on myös erittäin herkkä, joka tuo haastavuutta silloin kun se saa "emukohtauksen", niinkuin me sanomme =D Tällöin minun on helpompi hallita sitä. Gramaanit vaikuttavat siis silloin, kun se nostaa pään ylös ja alkaa juosta karkuun pohjetta. Saan itse vakautta käteen, kun minulla on apuohja auttamassa pitämään niskan pyöreänä. 

            

Roope after clipping!        Tytti humpalla 

Torstain lisäbonus tehtävä oli myös hakea heinää! Täällä syötetään enemmän väkirehuilla, vrt. meillä kotona. Joten meidän pikku pullukat saavat jatkaa tutussa rytmissä, eli heinää niin paljon kuin napa vetää =) Huomenna pääsee Justina klippaukseen, sekä tehdään vähän suunnitelmaa loppuviikon hevosten ratsastuksille, sekä näille muille suunnitelmille. Mm. odotetaan innolla lauantain pääsyä Stephex Maxtersiin Brysseliin, katsomon puolelle! KAIKKI mun suosikit  on siellä hyppäämässä; Steve Guerdat, Marcus Ehning, Kent Farrington.. ja tietysti Suomen lippu korkealla, kun Noora ja Mikko on myös siellä hyppäämässä !

Hollantilainen heinäkauppa

 

Ja viikon NOTE TO MYSELF: Vaikka me juodaan Suomessa täysmaitoa punaisesta purkista, täällä se sama ei ole punaisessa purkissa. Nimim. join pari aamua kahvini piimän kanssa.

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer